Vuosilomiin liittyvät palkkakäytännöt ovat olennainen osa palkkahallinnon sujuvuutta. Lomapalkan, lomakorvauksen ja lomarahan käsitteet nousevat esiin erityisesti lomakausien yhteydessä, ja vaikka ne usein sekoittuvat arkikielessä, niiden taustalla on erilaiset laskentaperusteet ja soveltamistilanteet.
Tässä artikkelissa avaamme lyhyesti mitä nämä käsitteet tarkoittavat, mitkä ovat niiden keskeiset erot ja tarkastelemme, millaisissa tilanteissa kutakin sovelletaan käytännössä.
Työntekijälle kertyy vuosilomaa työsuhteen keston ja tehtyjen työpäivien mukaan. Useimmiten lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden ennen lomakauden alkua. Alle vuoden työsuhteessa lomaa kertyy yleensä 2 päivää kuukaudessa.
Tärkeää on huomioida, että lomaa kertyy vain lomanmääräytymiskuukausilta, eli kuukausilta, jolloin työntekijä on tehnyt tietyn määrän töitä tai ollut hyväksyttävästi poissa (esim. sairausloma tai äitiysvapaa).
Lomapalkka tarkoittaa työntekijälle maksettavaa palkkaa lakisääteisen vuosiloman ajalta. Palkan suuruus määräytyy työsuhteen muodon ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaan.
Kuukausipalkkaisella työntekijällä lomapalkka on usein sama kuin normaali kuukausipalkka, kun taas tuntipalkkaisilla lomapalkan laskenta voi perustua esimerkiksi prosenttiperusteiseen malliin tai keskiansioon.
Lomapalkan maksaminen perustuu vuosilomalakiin, ja sen tarkoituksena on turvata työntekijälle täysi ansiosuoja loman aikana.
Lomakorvaus maksetaan tilanteessa, jossa työntekijä ei ehdi pitää ansaitsemaansa vuosilomaa – esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen päättyessä tai lomien jäädessä käyttämättä. Toisin kuin lomapalkka, lomakorvaus maksetaan rahana korvauksena pitämättömistä lomapäivistä. Lomakorvaus lasketaan samalla tavoin kuin lomapalkka ja maksetaan yleensä viimeisen palkan yhteydessä.
Tämä on erityisen ajankohtaista esimerkiksi kausi- tai projektityöntekijöiden kohdalla. On tärkeää, että työajanseurantajärjestelmässä näkyvät myös ansaitut lomat ja niihin liittyvät korvaukset – muuten työnantaja voi helposti joutua virheelliseen tilanteeseen, jossa lomien arvo jää huomioimatta.
Lomaraha (tai lomaltapaluuraha) ei ole lakiin perustuva oikeus, vaan se pohjautuu pääsääntöisesti työehtosopimuksiin tai työnantajan ja työntekijän välisiin sopimuksiin.
Lomaraha maksetaan yleensä erillisenä lisänä varsinaisen lomapalkan lisäksi, usein 50 % lomapalkasta, mutta käytännöt voivat vaihdella toimialoittain ja organisaatiokohtaisesti. Lomarahan maksaminen edellyttää tyypillisesti, että työntekijä palaa työhön loman jälkeen.
Lomapalkkoihin liittyvien velvoitteiden oikea ja ajantasainen hoitaminen on olennainen osa työnantajan vastuuta. Epäselvyydet tai virheet voivat aiheuttaa paitsi hallinnollista kuormitusta, myös heikentää henkilöstön luottamusta ja lisätä oikeudellisia riskejä.
Moderni työajanseurantajärjestelmä auttaa seuraamaan loman kertymistä, tukee tarkkaa lomalaskentaa ja tuo selkeyttä koko lomaprosessiin – alkaen kertymien seurannasta aina palkanmaksuun saakka. Jotbarin ratkaisut tarjoavat työnantajalle tehokkaan ja luotettavan tavan hallita vuosilomiin liittyviä palkkavelvoitteita.
Haluatko varmistaa, että vuosilomiin liittyvät kirjaukset ovat organisaatiossasi oikein?
Tutustu Jotbarin työajanseurantaratkaisuihin ja ota yhteyttä – asiantuntijamme auttavat rakentamaan juuri teidän tarpeisiinne sopivan kokonaisuuden.
Lue myös miten hyvin tehty lomasuunnittelu tukee työntekijän jaksamista.