Työehtosopimus (eli TES) on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus, jossa sovitaan alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Työaikalain 8 luvussa on säädetty miten työehtosopimuksella voidaan poiketa työaikalaissa säädetyistä säännöistä.
Työehtosopimuksia on uusittu usealla eri alalla vaikuttaen mm. KIKY:n poistumiseen töiden vaikutuspiiristä. Voit lukea lisää aiheesta täältä. Tässä artikkelissa syvennymme yleisesti siihen, miten (ja miksi) TES ja työajanseuranta nivoutuvat yhteen – sekä miten tämä yhteys tulee ottaa huomioon työajanseurantaratkaisua ja kumppania valittaessa.
Työehtosopimusten tuntemus on ollut perinteisesti yrityksissä hyvällä tasolla. Toimintojen, kuten palkanlaskennan ulkoistamisen myötä on asiantuntijoiden puute kuitenkin heikentänyt tuntemisen tasoa yrityksessä. Lisäksi henkilöstövaihdokset johtavat tietotaidon vähenemiseen, jolloin yrityksessä ei välttämättä säily tietoa siitä, millaisia paikallisia sopimuksia on historiassa tehty. Tiedon puute vaikeuttaa työehtosopimuksen tulkintaa huomioivan työajanseurantarat- kaisun määrittämistä.
Osaava työajanseurannan kumppani auttaa kuitenkin taklaamaan ulkoistamisen ja henkilövaihdosten tuomia haasteita. Kumppani voi asiantuntemuksellaan ja kokemuksensa perusteella kertoa, miten erilaisia TES-tulkintoja kannattaa lähteä ratkaisemaan työajanseurannan avulla. Paikallisesti sovitut työajanseurantaan ja palkanmaksuun vaikuttavat sopimukset ovat hyvin yrityskohtaisia ja ongelma onkin usein saada oikeaa tietoa sopimuksen sisällöstä. Asiantunteva kumppani pystyy sekä työprosessien tuntemuksensa että TES-osaamisen avulla tukemaan yritystä TES:iin sopivan työajanseurantaratkaisun hahmottamisessa.
Työehtosopimukset määritellään pitkälti liitto- ja toimialakohtaisesti, jossa määritellään palkkauksen, palkanlisien, työajan ja ansaittujen vapaiden pelisääntöjä. Nämä pelisäännöt voivat olle eri alojen TES-sopimuksissa kovin erilaisia. Otetaan palkanlisistä esimerkkinä iltatyölisä ja iltavuorolisä. Iltatyölisää maksetaan henkilölle joka tekee työtä päivällä ja iltaisin, eli hänen työaika on 14-22 ja iltatyölisää maksetaan hänelle ajalta 18-22. Iltavuorolisää maksetaan henkilölle joka on vuorotyössä, yleensä koko työvuoron ajalta vaikkakin iltavuorossa työaika on sama 14-22. Myös arkipyhä- tai sunnuntai työkorvauksissa saattaa olle eroja eri TES-sopimuksien kesken. Esimerkiksi sunnuntaityöstä kertyvät palkanlisien määräytyminen voi vaihdella riippuen mitä on sovittu.
Paikallisen sopimisen menettelytavat määräytyvät pääosin sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti ja ne on aina selvitettävä kyseisestä työehtosopimuksesta. Kysymys voi olla työehtosopimuksen tarkoittamasta toisin sopimisesta vain silloin, kun työehtosopimuksessa on nimenomainen määräys tai valtuutus sopia asiasta toisin tai kun sovitaan jonkin työehtosopimuksen kohdan soveltamisesta työpaikalla.
Työpaikoilla voidaan paikallisesti sopia työntekijän kannalta paremmista työsuhteen ehdoista, kuin mitä laki ja alaa koskeva työehtosopimus edellyttävät. Paremmista ehdoista voidaan sopia myös yksittäisen työntekijän työsopimuksessa. Uuden työaikalain mukaan voi kuitenkin sopia suoraan työntekijän ja työnantajan välillä esim. liukuvasta- ja/tai joustyöajasta ja työaikapankkien käytöstä.
TES-tulkinta saadaan tuotua työaikatietoa tulkitsevien osa-alueiden (kuten palkanlaskennan) ulottuville sisällyttämällä tulkinta osaksi yrityksen työajanseurantaa. Tämän avulla palkanlaskennassa pystytään huomioimaan tarkasti erikoistilanteet, kuten arkipyhän aatot ja ylityöt ja maksamaan niiden korvaukset oikein työehtosopimuksen mukaisesti. Muita erikoistulkintaa vaativia tilanteita ovat mm. etuylityöt, joissa ylitöitä tehdään ennen vuoroa, Kun tulkinta on rakennettu valmiiksi sisään yrityksen työajanseurantaan, on palkanlaskennassa käytettävissä heti työehtosopimuksiin pohjautuvat tulkinnat maksettavista korvauksista, kunhan tulkinnat on otettu huomioon ratkaisua määriteltäessä ja sen jatkuvassa kehityksessä yrityksen muuttuviin tarpeisiin.
Tiesitkö? JotBar-työajanseurannassa on toteutettu myös tulkintoja, joissa ylityön perusosa (peruspalkka) siirretään automaattisesti ns. saldoon, eli työaikapankkiin ja ylityön (50% tai 100%) korotusosaa maksetaan. Viime kädessä TES-sopimus tai sitten työnantajapuoli ja työntekijäpuoli sopivat miten ylityöt korvataan. Osaava työajanseurantaan nämä asiat saadaan kyllä aikaan toimiva tulkinta.
Jos työajanseurantanne ei kommunikoi yrityksenne muiden ratkaisujen kanssa, jää sen sisään rakennetun tulkinnan hyödyt kuitenkin vähäiseksi. Siksi kannattaa varmistaa, että työajanseurantaratkaisussa on mahdollisuus liitäntöihin yrityksenne muihin keskeisiin yritysjärjestelmiin, kuten palkanlaskentajärjestelmään. Näin työajanseurantajärjestelmän tulkinnat saadaan vietyä maksuperusteiksi palkanlaskentajärjestelmään ilman turhia manuaalisia välivaiheita.
Lue lisää liittymistä maksuttomasta Työajanseurannan liittymät -oppaastamme!
Haluatko lisätietoja työehtosopimusten tulkinnasta työajanseurannassa? Ota meihin yhteyttä! Asiantuntijamme auttavat sinua mielellään. Voit myös tutustua ja aiemmin mainitsemaamme Työajanseurannan liittymät -oppaaseemme, jossa avaamme työajanseurannan ja muiden yrityksellenne keskeisten järjestelmien suhdetta.