Työn tehokkuuden mittaaminen eri työvaiheissa

Työn tehokkuuden mittaaminen on yleistä erityisesti valmistavan teollisuuden puolella. Usein käytössä on tapa, jossa suunnittelussa tehdään arvio työvaiheen kestosta perustuen mm. markkinahinnan ja valmistuskustannusten erotukseen eli katteeseen. Tällä tavalla saadaan hyvin rajallinen kuva siitä, millainen työn tehokkuus on, eikä pystytä juuri löytämään syitä sen takana. Työn tehokkuuden mittaamisessa voidaan käyttää apuna työajan- ja töiden seurantajärjestelmiä, joilla saadaan huomattavasti laajempi käsitys tehokkuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Mittaamalla työtä jatkuvasti ja vertaamalla tuloksia  suunniteltuun kustannukseen, saadaan reaaliaikaista tietoa työn tehokkuudesta.

Miksi työn tehokkuutta mitataan?

Tehokkuudella tarkoitetaan sitä, miten tehokkaasti yrityksen resursseja kuten materiaaleja, työvoimaa ja aikaa käytetään tuotantoprosessissa. Resurssien käytön tehostamisen avulla voidaan parantaa yrityksen kannattavuutta. Työn tehokkuuden mittaamisella voidaan selvittää miten tehokkaasti yritys käyttää resurssejaan tällä hetkellä ja selvittää, miten yritys voisi kehittää resurssien käyttöään.

Syitä tehokkuuden heikkenemiselle:

Eräitä syitä työn tehottomuuden takana teollisuudessa voivat olla inhimilliset tekijät,  konehäiriöt ja materiaaliviat:

• Inhimilliset tekijät: Vaikka koneet tekevät nykyään suurimman osan itse varsinaisesta työstä, on ihmisen rooli kuitenkin merkittävä tuotannon tehokkuuden ja laadun maksimoinnissa. Koneiden tuotantokäytössä esimerkiksi säädöillä ja erilaisten muottien, jigien, työstöterien ja -välineiden asettelutarkkuudella on merkitys sekä laadun että tehokkuuden kannalta. Tässä koneenkäyttäjällä on suuri rooli, osaaminen, tarkkuus ja järjestelmällisyys tuo usein parhaan lopputuloksen. Esimerkiksi samassa kokoonpano- tai asennustyössä eri henkilöiden välinen tuottavuus vaihtelee paljon, joka voi johtua resursoinnin tai osaamisen seurannan puutteista.
• Konehäiriöt: Koneiden reistailu ja hajoaminen voi seisauttaa työt kokonaan ja aiheuttaa suuria tappioita tuotannolle. Parhaan tehokkuuden saavuttamiseksi laitteiden tulisi olla toimintakuntoisia ja mahdollinen korjaustarve pitäisi pystyä ennakoimaan ja toteuttamaan suunnitellusti.
• Materiaaliviat: Tuotannossa käytetyn materiaalin heikko laatu voi aiheuttaa suuria ongelmia tuotannolle. Huonosta materiaalista valmistetut tuotteet voivat olla myyntiin kelpaamattomia ja käyttöön ehtineinä voivat aiheuttaa jopa vaaratilanteita ja korvausvaatimuksia. Jotta suurilta vahingoilta voidaan välttyä, tulee materiaalin lähteistä, laadusta ja käyttökohteista pysyä jatkuvasti selvillä.

Miten töiden seurannalla voidaan parantaa tehokkuutta?

Töiden seurannan avulla saadaan tarkkaa tietoa siitä, mihin yrityksen resursseja ja koneita käytetään. Töiden seurannassa kaikki leimaukset voidaan kohdistaa tuotantokoneille, töille, projekteille sekä yksittäisille työvaiheille. Näin saadaan todellista ja toteumaan perustuvaa tietoa kustannuslaskennan käyttöön ja voidaan välttyä arvailulta. Töiden seurannan avulla voidaan löytää myös piilokustannuksia, joiden olemassaoloa ei muuten olisi huomattu.

Töiden seuranta paljastaa suunnitelmasta poikkeamisen syyt:

Työsuunnitelmassa on usein määritelty kunkin työvaiheen tavoitteet. Usein yrityksessä huomataan, jos tavoitteisiin ei ylletä, mutta syy sen takana voi jäädä epäselväksi.

Töiden seurannan avulla poikkeustilanteista kuten konevioista ja materiaalin loppumisesta voidaan raportoida järjestelmään. Näin työnjohto saa selville, mistä esimerkiksi työkatko tai viivästys on johtunut ja voi korjata tilanteen.

Lisäksi esimerkiksi konevikojen jäljille voidaan päästä myös työajanseurantajärjestelmästä paljastuneen tietyn työvaiheen työajan pitenemisen avulla - jos työvaiheeseen alkaa kulua enemmän aikaa voidaan tutkia, alkaako koneen teho heikentyä korjaustarpeen vuoksi.

Myös inhimillisellä tekijällä on vaikutuksensa, joku tekee tarkemmin ja nopeammin kuin muut, työajanseurannalla avulla voidaan selvittää miksi näin on, ja viedä parhaat käytännöt muille henkilöille.

Esimerkiksi tuotteiden työvaiheen yhteydessä määräkirjauksia tehtäessä, suuri sekundatuotteiden määräkirjaus saattaa pysäyttää työt. Töiden seurannan jäljitysmoduulin avulla voidaan kirjata ylös tuotetilausten yhteydessä materiaalin toimittaja ja erä. Tämä tieto säilyy järjestelmässä ja jälkikäteen on mahdollista jäljittää muun muassa viallisten tuotteiden tekopaikka, tekijä, materiaalin toimittaja ja materiaalin erä.

Työvoiman resursointi oikeaan paikkaan oikeaan aikaan:

Töiden seurannalla työvoima voidaan resursoida sinne, missä sitä tarvitaan. Järjestelmän kautta nähdään suoraan, keitä töissä on ja voidaan nähdä mistä projekteista tai työvaiheista henkilöitä puuttuu. Näin työvoima saadaan kohdistettua sinne, missä sitä tarvitaan ja vältytään esimerkiksi turhalta odottelulta.

Jos esimerkiksi työntekijä on sairaana, hän voi tehdä kotoa käsin mobiilileimauksen avulla merkinnän siitä. Näin työnantaja saa tiedot suoraan järjestelmään ja näkee missä työssä kyseisen työntekijän olisi sinä päivänä tarkoitus olla ja tarvitseeko hänen tilalleen hankkia tuuraajaa, jotta työt eivät seisaannu.

Lue lisää valmistavan teollisuuden ratkaisuista artikkelistamme Mobiili työajanseuranta tuotantotyön tukena

Huomioi myös nämä tehokkuudelle tärkeät töiden seurantajärjestelmän ominaisuudet:

Tehokerroin:

Tehokkuuden mittauksessa ja optimoinnissa voidaan mitata tehokertoimen avulla. Tällöin työlle on asetettu optimaalinen suoritusaika, kuten 30 minuuttia, jota verrataan työn seurannalla mitattuun toteutuneeseen aikaan. Jos työ suoritetaan 20 minuutissa, on tehokerroin 20/30 eli 1,5. Mikäli suunniteltu aika ei vastaa toteutunutta, voidaan selvittää mistä tämä johtuu ja pureutua ongelmakohtaan tai korjata mahdollisesti suunnitelma. Esimerkiksi huonosti toimiva kone voi olla syynä siihen, että suunniteltuun aikaan pääseminen estyy. Tämä voisi jäädä huomaamatta, jos töiden seurantaa ei käytetä.

Nippu- ja solutyö:

Nipputyössä samassa työvaiheessa valmistetaan osia useaan eri kohteeseen. Esimerkiksi maalaamossa voidaan yhdellä kertaa maalata usean pöydän osia. Nipputyö-ominaisuuden avulla voidaan jakaa työvaiheessa käytetyt resurssit eri työnumeroille, kuten valmistettaville pöydille. Jako voi tapahtua tasajaolla eli esimerkiksi käytetty työaika jakautuu tasan nipussa oleville työnumeroille tai suunnitelman mukaisesti eli ennalta määritetyllä jakoperusteella.

Solutyössä puolestaan työaikaleimaukset kohdistetaan nipputyössä tyypillisesti käytettyjen tuotteiden sijaan tekopaikalle eli solulle. Esimerkiksi elintarviketehtaassa leimaukset voidaan kohdistaa tuotteiden paistoon tai pakkaamiseen. Näin saadaan tietoa kuhunkin soluun käytetyistä työaikaresursseista.

Jälkijyvitys:

Jälkijyvitys mahdollistaa töiden seurannan myös sellaisissa tapauksissa, kun leimausten teko ei ole mahdollista reaaliaikaisesti, kuten esimerkiksi huolto- ja kenttätöissä sekä projektiluonteisissa töissä. Jälkijyvityksessä työaikaleimaukset kirjataan töille, urakoille tai projekteille jälkikäteen halutulta ajanjaksolta kerrallaan. Näin voidaan seurata työtä, joka ilman töiden seurantajärjestelmää jäisi kirjaamatta.

Töiden seurannan avulla myös teidän yrityksenne voi parantaa tehokkuuttaan ja saavuttaa resurssien parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Lue lisää töiden seurannasta tai ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.