Mitä hyötyjä töiden seuranta tarjoaa elintarviketeollisuudessa? Mitä asioita seuraamalla töiden seuranta auttaa yritystä optimoimaan resurssinsa ja tehostamaan toimintansa kannattavuutta?
Paneudumme kaksiosaisen artikkelisarjan toisessa osassa töiden seurannan tarjoamiin hyötyihin elintarviketeollisuudessa. Jos et ole vielä tutustunut ensimmäiseen osaan töiden seurannan roolista elintarviketeollisuudessa, käy lukemassa se täältä.
Syvennymme tässä artikkelissa tarkemmin töiden seurannan hyötyihin elintarviketeollisuudessa, avaten seurannan roolia:
Tuotannon läpimenoaikoja, hylkykappaleita, työn keskeytyksiä ja tietysti häiriöilmoituksia seuraamalla saadaan samalla tietoa myös siitä, miten yrityksen tuotantokoneistot ovat toimineet. Tämä tieto kiinnostaa erityisesti tehtaan kunnossapito-osastoa, koska se auttaa heitä seuraamaan, kuinka usein tiettyä koneistoa on tullut korjata viikon, kuukauden tai vuoden akselilla.
Tieto koneiston huoltohistoriasta auttaa huoltojen suunnittelussa ja ennakoinnissa, jonka lisäksi tieto auttaa tarvittaessa tekemään myös kannattavuuslaskentaa mahdollisen uuden koneiston hankinnasta - jos esim. leipäuuni on kuukausittain 2 kertaa toimintakyvyttömänä, aiheuttaen esim. 80 hengen täydellisen töiden seisahtumisen n. 3 tunniksi, kuinka nopeasti investointi uuteen laitteeseen maksaisi itsensä takaisin tuotannon katkoaikojen vähentyessä? Vain taivas on rajana siinä, kuinka tarkalla tasolla häiriöitä halutaan kirjata ja yrityksen kannattaakin suunnitella kirjausten taso omaa toimintaansa tukevaksi ja siihen sopivaksi.
Kuinka paljon tuotteen valmistukseen sitoutuu raaka-aineita, työntekijöitä, työtunteja ja koneiston ylläpitoa? Töiden seuranta auttaa määrittämään tarkkaan sen, kuinka paljon yksittäisen tuotteen valmistus yrityksellenne maksaa - tietoa, joka on avainasemassa tuotteiden kannattavuuden laskennassa. Integroimalla töiden seurannan yrityksen muihin hallinnollisiin järjestelmiin töiden seurannan keräämää dataa voidaan hyödyntää yrityksen koko valikoiman arviointiin ja määrittämään:
Lue artikkelistamme myös, miten saat läpinäkyvyyden tuotantokustannuksiisi.
Töiden seurannan avulla saadaan tarkkaa tietoa siitä, mitkä asiat perinteisesti hidastavat tuotannon läpimenoaikoja - onko tuotantokoneisto takkuillut, raaka- tai pakkausmateriaali loppunut kesken, vai onko osa tuotantoa ollut katkolla tuotannon alkupäässä esiintyneiden viivästysten vuoksi? Tuntemalla tuotannon yleisimmät ja merkittävimmät syyt tuotannon läpimenoaikojen hidastumiselle - tai suoranaisille katkoksille - pystyy yrityksenne kehittämään prosessejaan välttääkseen perinteisiä hidastuksia ja minimoidakseen niiden vaikutuksia. Eritoten niistä aiheutuvia hukkakustannuksia.
Tuotannon alkaessa ja loppuessa pitää tuotantokoneisiin tehdä erilaisia asetuksia. Asetukset vievät aikaa ja joissain tapauksessa myös raaka-ainetta ja esim. pakkausmateriaalia kuluu. Näistä saadaan hyvin tietoa työajanseurannan avulla ja sitä voi hyödyntää tuotannon suunnitteluun — mitä tuotteita ja missä järjestyksessä kannattaa valmistaa?
Elintarviketeollisuudessakin on omat, alalle ominaiset työntekoon liittyvät lisät, joiden laskemisesta on tärkeää pitää kirjaa. Yksi yleinen esimerkki on pakkaslisä, eli kuinka kauan työntekijä on joutunut töidensä vuoksi olemaan pakkasessa. Kattavassa töiden seurannassa lisät on perinteisesti rakennettu töiden seurannan sisään, jolloin esim. lihatuotteiden pakkaaminen pakkaseen sisältää suoraan tiedon pakkaslisästä, eikä vaadi erillistä raportointia, kirjaamista tai leimaamista työntekijältä. Lisä ja tieto siihen oikeuttaneesta työajasta tulee automaattisesti työntekijän leimaaman työtehtävän kautta.
Jos et vielä ole lukenut sarjan ensimmäistä osa, voit lukea sen täältä. Jos aihe on sinulle ajankohtainen, sinua saattaisi myös kiinnostaa, mitä Snellman Lihajalostamo kertoo kokemuksistaan käyttämistään JotBar-ratkaisuista sekä sivumme töiden seurannasta.
Voit myös aina ottaa meihin yhteyttä - autamme sinua mielellämme!