29
tammikuuta 2019
Hallitus esitti 27.9.2018 eduskunnalle esityksen uudesta työaikalaista, jonka hallitus on hyväksynyt. Uusi työaikalaki tulee korvaamaan nykyisen työaikalain vuodelta 1996. Esityksen mukaan uusi työaikalaki tulee vastaamaan kattavammin kuluneen 20 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin elinkeinorakenteessa, yritysten kansainvälisissä ja kotimaisissa toimintaympäristöissä sekä työn tekemisen tavoissa. Uuden työaikalain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 - mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?
Merkittävin uudistus koskee joustotyöaikaa ja etätyöskentelyä
Lakiuudistuksessa on tarkoitus noudattaa pääasiassa nykyisen työaikalain sääntelytapaa, mutta vastata sen puitteissa entistä paremmin kasvavaan suosioon etätöiden tekemisessä. Uudessa työaikalaissa joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä voi työsuhteen sen salliessa itse päättää työaikansa ja työntekopaikkansa. Työnantaja puolestaan määrittelee tehtävät, niitä koskevat tavoitteet sekä tehtävien ja tavoitteiden kokonaisaikataulut.
Taustalla työsuojelulliset tavoitteet
Uuden lain taustalla on työsuojelulliset tavoitteet, kuten esimerkiksi vähimmäislepoaikojen määrittäminen. Uuden lain tavoitteena on koota kaikki työ- ja virkasuhteet saman työaikalain alle - ilman, että se vaikuttaa työpaikkakohtaisiin sopimuksiin ja joustoihin. Laki kuitenkin muuttaa työajan peruskäsitettä vahvasti. Ennen työajan käsite ja työaikalaki ovat toteutuneet konkreettisesti hyvin eri tavoilla työehtosopimuksista riippuen, mutta uusi laki velvoittaa yrityksiä aiempaa vahvemmin. Taustalla vaikuttaa myös EU:n työaikadirektiivi, jossa määritelmiä koskevat säädökset ovat pakottavia.
Työaikapankki lakisääteiseksi
Uuten lakiin on suunniteltu myös työaikapankkia koskevat säännökset. Säännöksien tarkoituksena on mahdollistaa lakisääteisen työaikapankin käyttöönoton sopiminen myös työpaikoilla, joissa työnantajaa sitova työehtosopimus ei sisällä työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankki toimii ratkaisuna työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, joka helpottaa työajan, ansaittujen vapaiden sekä vapaa-ajaksi muutettujen rahallisten etuuksien seuraamista, säästämistä ja yhdistämistä toisiinsa. Uusi laki mahdollistaisi työntekijöiden kerryttää entistä pidempiä vapaita ja sovittaa entistä paremmin yhteen työn ja yksityiselämän tarpeita.
Lakiesitys voi vielä muuttua
Uuden työaikalakiesityksen jaksotyön määritelmä huolestuttaa erityisesti liittoja. Vaikka uuden lakiesityksen taustalla ovat työsuojelulliset tavoitteet ja joustojen tarkoituksena on myös helpottaa työntekijän työn suunnittelua, voi jaksotyö aiheuttaa liittojen mukaan jopa vähimmäislepoajan vähentymisen.
Jaksotyö on järjestelmä, jossa yleisestä kahdeksan tunnin päivittäisestä ja 40 tunnin viikoittaisesta työajasta voidaan poiketa siten, että kahden viikon mittaisen ajanjakson työtunnit ovat yhteensä 80 tuntia tai kolmen viikon mittaisessa ajanjaksossa 120 tuntia. Aiemmin työaikalain puitteissa jaksotyön käyttö on ollut mahdollista vain erikseen laissa luetelluissa töissä, kuten poliisi- ja tullilaitoksissa, sairaaloissa sekä ympärivuorokautisissa päiväkodeissa. Uusi työaikalaki laajentaisi jaksotyön käytön mm. ensihoitoon, pelastustoimeen ja tukipalveluihin. Liittojen huoli on, että työnantaja voi uuden työaikalain puitteissa teettää jopa 13–19 tunnin työpäiviä, kun vuorokauden pakollista lepoaikaa voidaan hetkellisesti lyhentää.
Hallitus esitti uuden lakiehdotuksen eduskunnalle 27.9.2018 ja asia lähetettiin työelämä- ja tasa-arvolautakuntaan, jolle peruslakivaliokunnan on vielä annettava lausuntonsa. Ehdotukseen voi siis vielä tulla muutoksia, Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on tarkoitus käsittellä ehdotus, sen vastine ja lisäselvitykset kevään 2018 aikana.
Me seuraamme lakiesityksen edistymistä ja raportoimme sen keskeisiä kohtia uusien tietojen tullessa julki. Jos haluat tietää, miten uusi työaikalaki tulee ottaa huomioon omassa työajanseurannassanne, ota meihin yhteyttä - autamme sinua mielellämme!