<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=2090076874606890&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
Lue blogistamme 3 syytä, joiden vuoksi joustotyö sopii erinomaisesti nykypäivän työmuodoksi.

Etätyö on osoittanut työhyvinvointia lisääväksi työmuodoksi, ja monet haluavatkin jatkaa sitä jossain määrin myös tulevaisuudessa. Joustotyö tukee etätyötä, sillä se tarjoaa samanlaista vapautta työajan ja -paikan suhteen kuin etätyö tuoden kuitenkin selkeät raamit niistä sopimiseen työntekijän ja työnantajan välille. Tiesitkö, että myös joustotyö edellyttää työajanseurantaa?

1. joustotyö vastaa tämän päivän tarpeisiin

Työ, vapaa-aika ja perhe ovat kaikki tärkeitä asioita ihmiselle. Työterveyslaitoksen skenaarioiden mukaan niiden merkitys tulee kasvamaan entisestään seuraavien vuosien aikana, ja siksi myös niiden yhteensovittaminen on tärkeä prioriteetti monelle työntekijälle.

Suomalaisen työn liiton tekemän tutkimuksen mukaan työntekijät arvostavat työtä, joka tarjoaa joustoa työaikojen ja -muotojen suhteen. Joustot lisäävät työntekijän hyvinvointia ja auttavat jaksamaan työssä paremmin.

Useissa työpaikoissa on tarjottu jo pitkään erilaisia työntekoa helpottavia joustoja esimerkiksi etätyön tai liukuvan työajan kautta. Uuden työaikalain myötä työnantaja voi tarjota työntekijälle myös joustotyötä, joka sisältää paitsi lakisääteiset raamit joustotyöhön, myös monipuoliset mahdollisuudet työpaikkakohtaiseen sopimiseen.

Joustotyö auttaakin työnantajaa vastaamaan entistä paremmin tämän päivän työtä koskeviin tarpeisiin ja odotuksiin. Tällaisia mahdollisuuksia se voi tuoda:

  • Joustotyön mukaan työntekijällä on vähintään puolet työajasta mahdollisuus päättää, missä ja millä aikaa hän tekee työtä. Työtä ei siis tarvitse tehdä aina työpaikalla tai klo 8–16 tai 9–17, vaan työntekijä voi halutessaan tehdä töitä kotona vaikkapa aamuisin ja iltaisin, niin että se tukee parhaiten työn, vapaa-ajan ja perheen yhteensovittamista.
  • Työnantaja ja työntekijä voivat sopia paikallisesti omaa työpaikkaa koskevat säännöt joustotyölle. Osapuolet voivat sopia esimerkiksi 1–2 päivää viikkoa kohti, jolloin työntekijän tulee työskennellä toimistolla. Yhtä lailla voidaan määrittää päivittäiset kellonajat, jolloin työntekijän tulee olla tavoitettavissa.
  • Joustotyössä työntekijä voi tarvittaessa tehdä lyhyempää päivää ja korvata tekemättömät tunnit jollakin toisella viikolla. Keskimääräisen viikoittaisen työajan tulisi olla enintään 40 tuntia neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana.

2. Joustotyö sopii etätyön työmuodoksi

Monet toivovat, että etätyö on tullut jäädäkseen, sillä sen on huomattu lisäävän työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Esimerkiksi työmatkoissa säästetty aika voidaan käyttää harrastuksiin tai yhteisiin hetkiin ystävien ja perheen kanssa.

Myös etätyöhön liittyvät haasteet ovat tulleet esille. Etätyöntekijää voi  uuvuttaa esimerkiksi työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen, jolloin työntekijä voi kokea olevansa jatkuvasti töissä. Joustotyötä koskevilla määräyksillä pyritään huomioimaan etätyötä koskevat haasteet.

  • Joustotyöhön sisältyy esimerkiksi viikkolevon määrittäminen, jonka mukaan työntekijällä on oltava seitsemän päivän aikana vähintään yksi yli 35 tunnin vapaa jakso. Lisäksi työnteko tulee sijoittaa joustotyössä klo 6–23 välille.
  • Joustotyössä ylimenevät tunnit kerätään työaikapankkiin, josta niitä voidaan vähentää pitämällä kokonaisia työpäiviä vapaana tai tekemällä useita lyhyempiä työpäiviä. Joustotyön periaatteiden mukaan ylimeneviä työtunteja voi viedä työaikapankkiin seurantajakson päättyessä.
  • Joustotyö tuo helpotusta etätyöhön myös mahdollistamalla työn pätkimisen lyhyisiin, eri aikaan päivällä tehtäviin jaksoihin. Työn jaksottaminen voi lisätä merkittävästi työtehoa. Lue lisää Ylen artikkelista: Etätyö on tuttu juttu, nyt tulee joustotyö.
  • Myös joustotyö edellyttää työajanseurantaa. Joustotyössä työaikaleimaukset voi tehdä helposti esimerkiksi älypuhelimella. Sisään- ja ulos leimoilla saa työajan ja vapaa-ajan helposti erilleen.

3. joustotyö auttaa kehittämään tulevaisuuden johtamiskulttuuria

Joustotyö on huikea mahdollisuus työnantajalle kehittää johtamiskulttuuria. Sen myötä organisaatio voi miettiä uudessa valossa keinoja, joilla työnantaja voi tukea parhaiten etätyöntekijää. Tärkeä aihe pohdittavaksi ovat esimerkiksi järjestelmät, joilla voidaan tukea etätiimin viestintää ja johtamista sekä etätyöntekijän itseohjautuvuutta.

Esimerkiksi työajanseuranta, joka sisältää myös töiden seurannan, tarjoaa etäjohtajalle mahdollisuuden tukea työntekijää lukuisten, jo pelkästään järjestelmästä saatujen tietojen avulla, kuten:

  • millainen työkuorma työntekijällä on kokonaisuudessaan
  • mitkä projektiin liittyvät tehtävät etätyöntekijä on suorittanut
  • kuinka kauan aikaa työtehtävien suorittamiseen on kulunut
  • mitkä tehtävät työntekijällä on vielä suorittamatta
  • millainen etätyöntekijän keskimääräinen viikoittainen työaika on
  • minkä verran etätyöntekijä tekee ylityötunteja

Tarkka tieto työtunneista ja tehtäväsuorituksista auttaa etätyöjohtajaa suunnittelemaan työkuorman tasaista jakoa. Se auttaa myös huomaamaan, missä tehtävissä hän voi tukea etätyöntekijää esimerkiksi koulutusten ja lisäresurssien. Lue lisää blogeistamme Tiimijohtaja, näin tuet etätyötiimiäsi mobiililla töiden seurannalla ja Joustotyöaika ja työajanseuranta.

 

ota yhteyttä – me autamme alkuun

Haluaisitko tietää, millainen työaikajärjestelmä tukee parhaiten joustotyötä? Lataa maksuton etätyöoppaamme, josta saat kattavaa lisätietoa aiheesta.

JotBar-työkaluilla hoidat joustotyöaikaa koskevan työajanseurannan kokonaisuudessaan. Rakennamme järjestelmään organisaatiotasi koskevat joustotyöehdot, jolloin työntekijäsi on helppo kirjata sinne kaikki työtunnit. Mobiililla työajanseurannalla työtuntien kirjaaminen on helppoa ja kätevää. Lue lisää blogistamme Joustotyöaika ja työajanseuranta.

JotBar-työajanseuranta sisältää myös valmiit integraatiot palkka-, HR- ja laskutusjärjestelmiin. Niiden avulla joustotyötä koskevat tuntikirjaukset voidaan automatisoida siirtymään suoraan eri toiminnoille ilman ylimääräisiä manuaalisia käsittelyvaiheita.