Euroopan Unionin tuomioistuimen tuore päätös: yritykset ovat velvollisia käyttämään työntekijän päivittäistä työaikaa mittaavia ratkaisuja

Työajan mittaaminen on Suomessa lain edellyttämä velvoite, mutta nyt sen edellyttämä tarkkuus tulee kokemaan muutoksia myös Suomessa. EU-tuomioistuimen 14. toukokuuta 2019 tekemä päätös työntekijän päivittäisen työajan mittaamisesta syntyi espanjalaisen ammattiliiton ja Espanjassa toimivan saksalaisen pankin välisen, työntekijöiden työajan mittaamista koskevan tapauksen käsittelyssä.

VAPAUS VALITA OMAAN TOIMIALAAN SOPIVA RATKAISU MITTAAMISEEN

EU-tuomioistuimen päätös ei määrittele, millaisella seurantamenetelmällä työaikoja tulee seurata kaikilla työpaikoilla. Jokaisella yrityksellä on oikeus valita omaan alaansa parhaiten vastaava toteutus työajan seuraamiseen, kunhan yrityksellä on tarjota tarkkaa tietoa työntekijän työajoista ja suoritetuista ylitöistä.

ASIANTUNTIJATYÖN MITTAAMINEN AIHEUTTAA HAASTEITA

Nykyaikaisessa työkulttuurissa asiantuntijatyö on muuttunut merkittävästi. Töitä voidaan yhä useammin suorittaa etänä ja joustavasti, joka muuntaa perinteisiä kehyksiä työajan mittaamiselle. Miten työpäivän kestoa mitataan ja kirjataan, kun työntekijän työpäivä ei vastaa sen perinteisiä raameja?

Mikä luetaan työajaksi silloin, kun henkilön työpäivä koostuu puhelinsoitoista, materiaaleihin perehtymisestä, sähköpostien lähettämisestä ja ns. näkymättömästä ajatustyöstä – joista jokainen voi tapahtua mihin kellonaikaan tahansa, missä tahansa? 

Oikeus ei ota kantaa siihen, pitääkö esim. sähköpostin lähettämistä laskea työajaksi. Päätöksen tavoitteena onkin tarjota työntekijöille luotettavat pohjat omien työ- ja lepoaikojensa määrittelyyn. Uuden päätöksen halutaan turvata työntekijöiden perusoikeudet lepoaikoihin ja työstä palautumiseen, minkä vuoksi myös Suomessa tavoista asiantuntijatyön mittaamiseen on keskusteltu pitkään.

PÄÄTÖS POISTAA “RAJOITTAMATTOMAT TYÖTUNNIT”

EU:n työaikadirektiivi määrittelee enimmäistyöajan sekä vähimmäisrajat työntekijöiden lepoajoille. Mutta koska työajan mittaaminen ei ole aiemmin ollut lain asettama velvoite, on rajoitteita ollut mahdollista aiemmin kiertää. Päätös mittaamisen pakollisuudesta on aiheuttanut sekä innostuneita että raivostuneita reaktioita Euroopassa. Yksi päätöstä äänekkäästi vastustavista tahoista on saksalainen työnantajien keskusjärjestö BDA, joka kokee lain eräänlaisena kellokorttiaikaan paluuna. Järjestö kommentoi saksalaiselle Der Spiegel lehdelle, että järjestö vastustaa “[…] 2000-luvun kellokortin yleistä käyttöönottoa. Työelämä 4.0:n haasteisiin ei voi reagoida 1.0-tyylin työajan kirjauksilla.”

Sen sijaan eurooppalaiset ammattiyhdistysliikkeet ovat antaneet päätökselle kiitosta. Ammattityhdistysliikkeet näkevätkin uuden päätöksen ratkaisuna, joka voi mahdollisesti poistaa ns. rajoittamattomat työtunnit.

UUSI TYÖAIKALAKI JA EU-TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS

Suomen uusi työaikalaki tulee voimaan ensi vuoden 2020 alussa. Uudessa työaikalaissa on säädetty, ettei keskimääräinen viikkotyöaika saisi ylittää 40 tuntia. Uusi työaikalaki yhdessä Suomen työaikalain asettaman työajan mittaamisvelvollisuuden kanssa tekevät EU-tuomioistuimen päätöksestä ikään kuin “turhan” Suomen kannalta, sillä lakia ja sen ajamia tavoitteita työntekijän oikeuksista ajetaan jo Suomen työaikalain puitteissa.

Jo nyt esimerkiksi työsuojeluviranomaiset voivat pyytää työnantajalta tiedot työaikakirjanpidosta laiminlyöntejä epäiltäessä. Sen vuoksi EU-tuomioistuimen päätös korostaakin tarvetta työajan mittaamisen tarkkuudelle ja dokumentoitavuudelle. Suomalaisille päätös ei siis aiheuta paluuta vanhanaikaiseen kellokorttiaikaan vaan saattaa ohjata yritykset tarkastelemaan käyttämiään järjestelmiä ja arvioimaan niiden toimivuutta uuden lain puitteissa. Kuinka luotettavaa ja reaaliaikaista tietoa sinun valitsemasi ratkaisut tarjoavat työntekijöidenne työajasta?

Haluatko lisätietoja? Ota meihin yhteyttä – autamme sinua mielellämme!