Työaikalaki 2020 ja työehtosopimukset (TES)

Uusi työaikalaki astuu virallisesti voimaan 1.1.2020. Tulevan työaikalain merkittävimmät muutokset kohdistuvat mm. joustotyöajan, liukuvan työajan, jaksotyön, vuosiloman ja työaikapankin ympärille. Laki kuitenkin jättää tilaa erilaisille tulkinnoille ja jatkossakin suuresta osasta laissa kirjatuista asioista voidaan sopia työehtosopimuksessa eli TES:issä erikseen. 

Vuodenvaihde tulee näyttämään, miten lakia tullaan soveltamaan käytännössä sekä mitkä käytännöt vakiintuvat. TES mahdollistaa erilaisten sopimuksien laatimisen mutta vain työntekijän edistävään suuntaan - eli työaikalain ehtoja ei saa koskaan TES:in puitteissakaan heikentää.

Nostoja muutoksista työaikalakiin

Joustotyöaika

Joustavaan työaikaan ei ole aiemmin työaikalaissa otettu kantaa. Nyt se on kirjattu lakiin uutena asiana, helpottaen joustavaan työhön liittyvää sopimista. Työaikalain mukaan joustotyöajasta on kyse silloin kun vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää 

Joustotyöaika: Työaikalain mukaan joustotyöajasta on kyse silloin kun vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Työnantaja määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet, jonka mukaan työntekijä saa sovittujen työpäivien puitteissa sijoittaa työaikansa parhaaksi katsomallaan tavalla ja valita työntekopaikan vapaasti. On kuitenkin otettava huomioon ettei työaika sijoitu klo. 23-06 väliselle ajalle ja että työaikalain määrittämä viikkolepo toteutuu. Jotta joustotyö ei päätyisi lisäämään työaikaa vaan mahdollistamaan vapaamman sijoittelun, säännöllisen viikkotyöajan tulee olla enintään keskimäärin 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana.

Työaikapankki 

Työaikapankki on mahdollista jatkossa ottaa käyttöön kaikilla työpaikoilla riippumatta työnantajaa sitovasta työehtosopimuksesta. Työnantaja ja luottamusmies yhdessä sopivat kirjallisesti työaikapankin käyttöönotosta. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, sopimisesta vastaa luottamusvaltuutettu, muu työntekijöiden edustaja, henkilöstö tai henkilöstöryhmä. Edustajan tekemä työaikapankkia koskeva sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita edustajan katsotaan edustavan. Uuden työaikalain mukaan maksimimäärä on 180 tuntia kalenterivuodessa ja työaikapankin kokonaiskertymä ei saa ylittää 6 kuukauden työaikaa vastaavaa määrää, mikä tarkoittaa että työaikapankin kokonaismäärä voi olla noin 1000 tuntia jos viikottainen työaika on noin 40 tuntia.

Työaikapankki: Työaikapankkiin voi säästää ja yhdistää toisiinsa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuja, kuten ylityökorvauksia ja lomarahaa. Työaikapankkiin ei kuitenkaan saa siirtää säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa, kulukorvauksia tai korvausluonteisia saatavia eikä rahamääräistä etuutta sen jälkeen, kun se on erääntynyt maksettavaksi.

Liukuva työ 

Tärkein muutos liukuvaan työhön on liukumatyön saldojen määrä. Päivittäinen kertymä nousee kolmesta tunnista neljään tuntiin. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka saa olla enintään neljä tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia

Liukuva työ:  Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja liukuma-ajan ja lepoaikojen sijoittamisesta.

Miten uusi työaikalaki vaikuttaa yrityksiin?

Monissa yrityksissä on jo sovellettu uuden työaikalain eri osioita. Lakimuutokset eivät ole erityisen “dramaattisia”, mikä helpottaa yritysten siirtymistä uuden työaikalain piiriin. Se, että lakiin on nyt kirjattu selvät pelisäännöt työaikapankista, joustotyöstä ja liukuvasta työstä, mahdollistaa näistä asioista sopimisen suoraan työntekijäryhmien kanssa ilman ammatti- ja  työnantajaliittojen. 

Miten JotBar on varautunut lakimuutokseen?

JotBar työajanseurantaohjelmistossa on jo täydet valmiudet soveltaa uutta työaikalakia sillä osaa näistä asioista on aikaisemmin sovittu työehtosopimuksissa. Uuteen työaikalakiin on varauduttu käymällä kattava koulutus uudesta työaikalaista ja sen eri tulkintatavoista.  Asiantunteva henkilökuntamme tuntee uuden lain kuin omat taskunsa ja olemme valmiita auttamaan sinua mahdollisissa teknisissä muutostarpeissa! 

Jos haluat lisätietoja työaikalaista tai sen vaikutuksesta omaan työajanseurantaanne, ota meihin yhteyttä. Voit myös käydä lukemassa lakimuutoksesta tarkemmin Finlexin sivuilta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190872?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6aikalaki